Tietoa Saukoista

”Kokemuksia, uusia ihmisiä, ponnisteluja, iltanuotioita, oppimista sekä luonnollisesti paljon metsää, tätä partio on” -Mikko (Lutra lutra, Keiteleen Saukkojen juhlajulkaisu 1994)

Perustiedot

Lippukunnan tyyppi: Yhteislippukunta

Jäsenmäärä: 61

Perustamisvuosi: 1992

Partiopaidan väri: Sininen

Taustayhteisö: Keiteleen Seurakunta

Keiteleen Saukot ry on Keiteleellä, Pohjois-Savossa toimiva partiolippukunta. Keiteleen Saukot kuuluu Järvi-Suomen Partiolaisten partiopiiriin, joka toimii Suomen Partiolaiset ry:n alaisuudessa. Keiteleen Saukot on melko pieni mutta aktiivinen lippukunta, jonka toiminnassa korostuvat erityisesti retkeily ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen erilaisiin palvelutehtäviin osallistumisen muodossa. Lippukunnassa toimii kaksi sudenpentulaumaa (7‒9 vuotiaat), seikkailijaryhmä (10‒12 vuotiaat) , kaksi tarpojaryhmää (12‒15 vuotiaat) ja samoajaryhmä (15-18 vuotiaat) sekä joukko toimintaan osallistuvia ja sen mahdollistavia aikuisia.

Huudot

Siellä missä on partiolaisia on myös ääntä. Keiteleen Saukot tunnistaa seuraavista huudoista:

Saukot tulee Keiteleeltä, aina me mennään muiden eeltä!

Sano S, sano A, sano U, sano SAU, sano K, sano O, sano K, sano KOT, sano SAU, sano KOT, sano SAUKOT!

Lippukunnan perustaminen ja symboliikka

Saukkojen ensimmäiset askelet otettiin Keiteleellä jo 1960-luvulla. Ajan tavan mukaisesti Keiteleellä kokoontui tuolloin kaksi lippukuntaa: Keiteleen Saukkotytöt ja Keiteleen Saukkopojat. Lippukuntien nimet juonsivat juurensa Pohjois-Keiteleellä sijaitsevalle Saukonlähteelle. Lippukunnat toimivat aktiivisesti viikkokokoontumisten, tempausten ja leirien merkeissä aina vuoteen 1969 saakka. ”Teltta-alueiden välillä piti vain olla ”hajurakoa” vähintään kilometri. Olipahan jännempää yöllä vierailla salaa tyttöjen leirissä.”, kertoo ”Jori” lippukuntien yhteiselosta Keiteleen Saukkojen juhlajulkaisu Lutra lutrassa vuonna 1994.

Saukot vietti hiljaiseloa yli kaksikymmentä vuotta aina vuoteen 1992 asti. Uusi lippukunta perustettiin 24.11.1992 ja se sai nimekseen Keiteleen Saukot ry. Parinkymmenen vuoden ajan kytenyt partiokipinä roihahti valkeaksi, kun lippukunnan ensimmäiseen kokoontumiseen saapui noin sata innokasta nuorta. Kokoontumispaikkana, kolona, Saukoilla toimi Tossavaisen kulma.

Partiohuivin nämä nuoret saivat kaulaansa seuraavana vuonna, kun heraldikko Tuomas Hyrsky sai kunniatehtäväkseen suunnitella Saukoille partiolaisten tärkeimmät symbolit: partiohuivin ja lipun. Aihe löytyi lippukunnan nimestä ja värit Keiteleen kunnan vaakunasta, partioon läheisesti liittyvästä luonnosta ja ajatuksesta partiossa kasvamisesta. Lipun kaksi käsissään vihreitä partiotunnuksia pitelevää saukkoa kuvaavat partiopoikia ja partiotyttöjä, jotka yhdessä muodostivat lippukunnan. Lippukunnan lippu otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1997 juhlallisessa naulaustilaisuudessa. Pari vuotta myöhemmin Keiteleen Saukkojen partiohuivi koki muodonmuutoksen, kun sininen huivi keltaisine huivimerkkeineen muuttui nykyiseen harmaa-oranssiin ulkoasuunsa. 

Perinteet

Keiteleen Saukkojen vanhimpiin perinteisiin kuuluu vielä nykyäänkin Itsenäisyyspäivän pimeyttä valaiseva soihtukulkue, joka on vaeltanut kololta sankarihaudoille aina lippukunnan perustamisesta lähtien. Saukot on myös ollut ahkera palvelutehtäviin, leireihin ja partiotaitokisoihin osallistuja: Leireistä mieleen ovat erityisesti jääneet Hollantiin ja Itävaltaan tehdyt partiomatkat vuosina 1997, 2001 ja 2005. Palvelutehtävissä ahkeroineet Saukot muistetaan etenkin Itsenäisyyspäivän juhlan tarjoiluista, lukuisista roskienkeruutalkoista ja monenlaisiin hyväntekeväisyyskampanjoihin osallistumisesta.