”Kokemuksia, uusia
ihmisiä, ponnisteluja, iltanuotioita, oppimista sekä luonnollisesti paljon
metsää, tätä partio on” -Mikko (Lutra lutra, Keiteleen Saukkojen juhlajulkaisu
1994)
Perustiedot
Lippukunnan
tyyppi: Yhteislippukunta
Jäsenmäärä: 61
Perustamisvuosi:
1992
Partiopaidan
väri: Sininen
Taustayhteisö:
Keiteleen Seurakunta
Keiteleen Saukot ry on Keiteleellä, Pohjois-Savossa toimiva
partiolippukunta. Keiteleen Saukot kuuluu Järvi-Suomen Partiolaisten partiopiiriin,
joka toimii Suomen Partiolaiset ry:n alaisuudessa. Keiteleen Saukot on melko
pieni mutta aktiivinen lippukunta, jonka toiminnassa korostuvat erityisesti
retkeily ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen erilaisiin palvelutehtäviin
osallistumisen muodossa. Lippukunnassa toimii kaksi sudenpentulaumaa (7‒9 vuotiaat),
seikkailijaryhmä (10‒12
vuotiaat) , kaksi tarpojaryhmää (12‒15
vuotiaat) ja samoajaryhmä (15-18 vuotiaat) sekä joukko toimintaan osallistuvia ja sen mahdollistavia aikuisia.
Huudot
Siellä missä on partiolaisia on myös ääntä. Keiteleen Saukot
tunnistaa seuraavista huudoista:
Saukot tulee
Keiteleeltä, aina me mennään muiden eeltä!
Sano S, sano A, sano
U, sano SAU, sano K, sano O, sano K, sano KOT, sano SAU, sano KOT, sano SAUKOT!
Lippukunnan perustaminen ja symboliikka
Saukkojen ensimmäiset askelet
otettiin Keiteleellä jo 1960-luvulla. Ajan tavan mukaisesti Keiteleellä
kokoontui tuolloin kaksi lippukuntaa: Keiteleen Saukkotytöt ja Keiteleen
Saukkopojat. Lippukuntien nimet juonsivat juurensa Pohjois-Keiteleellä
sijaitsevalle Saukonlähteelle. Lippukunnat toimivat aktiivisesti
viikkokokoontumisten, tempausten ja leirien merkeissä aina vuoteen 1969 saakka.
”Teltta-alueiden välillä piti vain olla ”hajurakoa” vähintään kilometri.
Olipahan jännempää yöllä vierailla salaa tyttöjen leirissä.”, kertoo ”Jori”
lippukuntien yhteiselosta Keiteleen Saukkojen juhlajulkaisu Lutra lutrassa
vuonna 1994.
Saukot vietti hiljaiseloa yli
kaksikymmentä vuotta aina vuoteen 1992 asti. Uusi lippukunta perustettiin
24.11.1992 ja se sai nimekseen Keiteleen Saukot ry. Parinkymmenen vuoden ajan
kytenyt partiokipinä roihahti valkeaksi, kun lippukunnan ensimmäiseen
kokoontumiseen saapui noin sata innokasta nuorta. Kokoontumispaikkana, kolona,
Saukoilla toimi Tossavaisen kulma.
Partiohuivin nämä nuoret saivat
kaulaansa seuraavana vuonna, kun heraldikko Tuomas Hyrsky sai
kunniatehtäväkseen suunnitella Saukoille partiolaisten tärkeimmät symbolit:
partiohuivin ja lipun. Aihe löytyi lippukunnan nimestä ja värit Keiteleen
kunnan vaakunasta, partioon läheisesti liittyvästä luonnosta ja ajatuksesta partiossa
kasvamisesta. Lipun kaksi käsissään vihreitä partiotunnuksia pitelevää saukkoa
kuvaavat partiopoikia ja partiotyttöjä, jotka yhdessä muodostivat lippukunnan.
Lippukunnan lippu otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1997 juhlallisessa
naulaustilaisuudessa. Pari vuotta myöhemmin Keiteleen Saukkojen partiohuivi
koki muodonmuutoksen, kun sininen huivi keltaisine huivimerkkeineen muuttui
nykyiseen harmaa-oranssiin ulkoasuunsa.
Perinteet
Keiteleen Saukkojen vanhimpiin
perinteisiin kuuluu vielä nykyäänkin Itsenäisyyspäivän pimeyttä valaiseva
soihtukulkue, joka on vaeltanut kololta sankarihaudoille aina lippukunnan
perustamisesta lähtien. Saukot on myös ollut ahkera palvelutehtäviin, leireihin
ja partiotaitokisoihin osallistuja: Leireistä mieleen ovat erityisesti jääneet
Hollantiin ja Itävaltaan tehdyt partiomatkat vuosina 1997, 2001 ja 2005.
Palvelutehtävissä ahkeroineet Saukot muistetaan etenkin Itsenäisyyspäivän
juhlan tarjoiluista, lukuisista roskienkeruutalkoista ja monenlaisiin
hyväntekeväisyyskampanjoihin osallistumisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti